26. lokakuuta 2013

Sekarotuisen aateliset piirteet

Näin aluksi suosittelen tutustumaan sekarotuisen rotumääritelmään! Meidän Nellyltä löytyy se tärkein, eli runko. ;)

Eli! Nellyssä on tunnetusti ainakin labradorinnoutajaa sekä dalmatiankoiraa, sekä mahdollisesti jotain laumanvartijaa, itse veikkaisin keskiaasiankoiraa. Tietyt piirteet puskevat joka rodusta esiin, ja ajattelin esitellä nyt omat veikkaukseni siitä, mistä mikäkin tulee.


VÄRITYS on Nepalla selkeästi dalmatialaisveren tuomaa! Luulen, että labbistausta taas on puskenut läpi nuo isommat mustat laikut sekä pään "mustanaamion", mutta muutenhan tuo on selkeä dalmis. Yleisin huudahdus kylillä lenkkeillessä on "Äiti! Kato! Talmaattialainen!"

KOKO on jännä. Olen mitannut Nellylle säkäkorkeudeksi suunnilleen 64 cm. Labbisnartun ihannekorkeus on 54-56 cm, eli selvästi pienempi, ja dalmisnartun säkäkorkeus taas 54-60cm. Keskiaasiankoiranartun toivottu säkä on taas vähintään 65 cm. Mikäli Nellyssä laumanvartijaa on, epäilisin että tämä 64cm on saatu justiinsa sopivasti sitten tällä miksauksella. Tietysti en poissulje sitä, että dalmatialainen tai labradorinnoutaja olisi ollut kooltaan poikkeuksellisen suuri, kyse ei kuitenkaan ole kuin +5 cm siinä tapauksessakaan.

KARVA on pääpiirteittäin kuin labbiksella, mutta Nepalla menee keskeltä selkää pitkäkarvaisempi, jäykempikarvainen harjas. Se nousee pystyyn kun se suuttuu, ja muuten sen karva on niin pehmeää, että välillä sitä miettii voiko käsi saada mielihyvän yliannostuksen kun se on niin pehmoista. Karvanlähtö on kaikilta perittyä, Nellyllä on sekä labbiksen karvanlähtöajat että dalmatialaisen "tiputan karvaa läpi vuoden"-karvanlähdöt. :---) Sitä lähtee tuppoina ympäri vuoden, niin että koti näyttää aina ihan villiltä länneltä.


KORVAT.. No, siellä ne tönöttää! Ovat eriparia, kuten kuvasta huomaa. Toinen on raskaampi, aina eteenpäin suuntautunut luppakorva ja toinen kevyempi vieterihattu joka sojottaa yleensä sivulle. :D Jokseenkin koomisen näköistä. Veikkaisin melkein, että raskaampi korva on labbisveren tuomaa ja oikea sitten hieman kevyempänä dalmista, joskin voihan se olla niinkin, että toinen korva vaan päätti olla erilainen. Olisihan se nyt hölmöä, jos olisi kaksi identtistä korvaa, kun ne voi olla erilaisetkin.

NENÄ on Nepalla selkeä labbisnenä. Se nuuskuttaa ja väpäjää niin uljaasti kun on nakkia lähellä.


ILME on... aristokraattinen. Varmasti laumanvartijain peruja, uljaudesta, älykkyydestä ja tinkimättömyydestään päätellen. Köh.


TASSUT Nellyllä on erilaiset joka jalassa. Yllärii! Siltä myöskin löytyy labbiksen räpylät varpaiden välistä. Mutta Hän Ei Ui. Jumalauta Sitä Joka Laittaa Hänet Uimaan. Ei Onnistu! Dalmikselta ei ole ainakaan perittyä minkäänlainen pitkänmatkanjuoksu. Ei edes lyhyen matkan juoksu... Sarjassamme: Jumalauta Sitä Joka Laittaa Hänet Juoksemaan! Sitten En Ainakaan Juokse.


HÄNTÄ pitää pienen koiran tasapainossa maalla ja merellä... Ylläolevassa kuvassa muuten Nelly on ylittämässä tulvajokea, kuten huomaa. Ei päässyt tukkia pitkin.. tai pääsi, mutta vaan puoleen väliin ja piski plopsahti jorpakkoon. Oli kovin järkyttynyt koira sitten! Köh, siis. Nepan häntä on selkeästi labbisperuja, se on niin pullea ja karvainen sekä heiluu 24/7. Äiti aina taivastelee sitä, että kuinka se jaksaa heiluttaa näin monien vuosien jälkeen sitä jatkuvasti edelleenkin esim. silloin, kun vain katsonkin koiraa..

LUONTEELTAAN Nelly on sitten päättänyt hylätä kaikkien rotujen ominaisuudet. :-D Tai äärettömän kiltti ja hellyydenkipeähän se on, mutta esimerkiksi uiminen ja noutaminen on asioita joita se ei missään nimessä tee, ja en ole saanut koulutuksellakaan sitä pitämään mitään esinettä suussa. Se niistä labbispiirteistä. Puhumattakaan minkäänlaisesta nautinnosta juoksemista kohtaan. Hieman se vartioi ja ohimenevät ihmiset ikkunalla vuffaa, mutta voisin kuvitella että sisääntunkeva murtovaras voisi herättää siinä hieman ristiriitaisia tunteita.

HAASTAN kaikki sekarotuisten koirien blogeja pitävät kirjoittamaan samanlaisen postauksen monirotuisen koiran siniverisistä piirteistään. ;)

22. lokakuuta 2013

Rytkyotsikko

En oikeen tiedä että oliko mun tarkoitus tähän blogiin edes postata mitään päivän asu-tyyppisiä postauksia, mutta koska oon ensinnäkin tosi laiska kuvailemaan tai edes koostamaan mitään järkeviä asuja, niin ehkä nää sit saa olla tällaisia harvinaisia herkkuja. :D

Tässä kuitenkin vähän rytkyasioita! Viime viikolla kävin vierailemassa Skopunktenissa talvikenkien toivossa ja sellaisethan löytyi! Eli allaolevat lämminvuoriset mokkasiinit lähti mukaan 39,90e hintaan. Noi on niin supersöpöt. :---)


Siis ah, mikä muotibloggaajan kuvanlaatu! ... not.

No, anyways:

Kaulahuivi on Toinen Kierros-kirppikseltä Tapiolasta, hintaa taisi olla huimat 1,5e.
Takki on Fjällrävenin Greenland Wms Parka, väri dark olive. Tämän ostin jo viime vuonna, ovh tälle takille on noin 329e. En itse maksanut tästä ihan yhtä paljoa, mutta vaikka on kyseessä ihan sikatyyris takki, niin ajattelin nyt kerrankin sijoittaa laatuun ja kestävyyteen enkä H&M:n rytkyvillakangastakkeihin jotka ei kestä edes sitä paria vuotta. Tää varmasti kestää noin ikuisuuden.
Laukku on Glitteristä pari vuotta sitten, hintaa taisi olla 19e.
Housut on viime viikolla Nelly.comista saapuneet Piecesin Just Jute-farkkulegginssit.
Ja kengät sitten tosiaan ylläolevat, Skopunktenista.

Nää kuvassa olevat takki, huivi ja laukku on ihan mun luottorytkyjä, harvoja päiviä näin viileillä säillä kun kaks ekana mainittua ei oo päällä. Sit kun puskee kunnon pakkaset ni on Fjällrävenin untuvatakin vuoro!

21. lokakuuta 2013

Syys-Nepa



Tänä aamuna kelloni soi, ja makuuhuoneen ovi oli kiinni. Nepa hermostui kun ei päässyt tavalliseen tapaansa heti mun herättyäni kainaloon pussailemaan vaan alkoi itkeä oven takana kun ei saanut sitä itse auki. Maailman paras pöljäke <3 Nyt oli tullut sähköpostiviestiä, että Hesyn vuoden 2014 kalenteri on nyt ulkona ja yksi kappale postitettu minulle. Hauskaa nähdä, minkä kuvan kuvaaja valikoi Nellystä ja minkä kuun kalenterityttönä se sitten on ;)

15. lokakuuta 2013

Raivosämpylät

..tai siis porkkanasämpylät.

Ruoanlaitto ja leipominen on olleet mulle aina ihan okei, välillä on kivaa puuhastella pari pellillistä mokkapaloja ja saattaa itsensä oksennuksen partaalle ne syötyään, ja välillä tekisi mieli paiskoa kaikki paskaiset pannut ikkunasta ulos kun ei jaksaisi pestä niitä ennenkuin alkaa paistamaan einespinaattilettuja pannulla. Koska ne on parempia niin kuin mikrossa lämmitettyinä.

Mutta yksi asia on jostain syystä ollut mulle aina supervaikea, nimittäin sämpylät. Tai leivät ylipäätään. Olen nyt suunnilleen 5 vuoden ajan tunnollisesti pari kertaa vuodessa koittanut leipoa sämpylöitä tai rieskaa, yleensä pakon takia; leipä on loppu ja musta tulee kitisevä demonihirviö jos en saa säännöllisesti jotain kupuuni. Yleensä epäonnistun. Tai, no, onnistun kyllä, saan leipomukset uuniin ja ulos sekä samalla helvetinmoisen sotkun keittiöön, mutta yleensä jokaisesta leivästä, oli ne sitten sämpylöitä tai rieskoja, tulee joko kovia heittokiekkoja joilla voisi kolkata kaikki lähistön puolisukeltajat tai sitten ne jäävät niin raaoiksi, että edes koira ei suostu syömään niitä.

Mutta toissaviikolla keksin! Tulin iltavuorosta kotiin, vihaisena ja nälkäisenä, kuten tapanani on (miesraukka..) ja huomasin, että leipää ei ole.. Jumankauta. Pistin sitten paiskoen! Googlasin netistä jonkun reseptin, luultavimmin hakusanoilla "helvetin nopeat sämpylät ja äkkiä" ja sitten vaan pyörittelemään. Ja mitä kävi? NE ONNISTUI. Koko huusholli oli ihan ihmeissään. Miten mun sämpylät voi onnistua? Niistä tuli syötävän makuisia ja vielä ihan ok:t koostumukseltaan?

Mut sithän mä keksin. Lisää jauhoja, suolaa, hiivaa, kaurahiutaleita ja RAIVOA.

Ja kas tässä teille;

PORKKANASÄMPYLÄT
noin 8 keskikokoista sämpylää

2 dl vehnäjauhoja
2 dl sämpyläjauhoja
1 tl suolaa
1 dl kaurahiutaleita
1,5 rkl leivinjauhetta
2 rkl siirappia (itse käytin vaahterasiirappia, kun sitä ny kerran oli)
2 dl maitoa
1-2 dl porkkanaraastetta
+ ripaus raivoa. En ollut jostain syystä erityisen raivoissani kun aloitin näitä työstämään, mutta sain sitä kyllä sitten pidettyä yllä, kun kuuntelin edellisessä postauksessa linkkaamiani Leevi and the Leavingsin biisejä. Ja en siis siksi, että en pitäisi Leevien musiikista, vaan siksi että TÄMÄ MAAILMA TÄYTTYY PASKASTA. Nii. Sillä saa semmosen semihyvän sämpyläntekoraivon pintaan.

Nii ja vielä ota yksi kananmuna kaveriksi, niin saat voidella ne sämpylät kivasti sitten.



Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon maito sekoittaen, sekä siirappi ja porkkanaraaste. Tässä vaiheessa lisäsin vielä joukkoon jonkin verran vehnäjauhoja että ei tarvinnut raivostua enempää siitä että se taikina tarttuu sormiin ja kaikkialla muuallekin. Pistä hetkeksi tekeytymään (=kohoamaan, tosin mun ei kohonneet minnekään ja sekös raivostutti) ja sitten pyörittele niistä sämpsyköitä. Lämmitä uuni 200-asteiseksi, voitele sämpylät munalla ja pistä uuniin 15 minuutiksi. Ja vóla! Valmista. Kuinka kivaa ja raivokasta. :----)


No ei oo ihan ku Strömsöstä suoraan mutta hyviä ne on!

Aamun tuomiomeininkejä by Leevit



14. lokakuuta 2013

Hiusten vaalennus part three, kemikaalicocktail

Köhmn. Jos ootte blogiani seuranneet aiemmin, tiedätte, että on olemassa hiusten vaalennus-osat 1 ja 2. Näissä koitin vaalentaa värjäämätöntä tukkaani luonnontuotteilla, eli siis lähinnä vaalealla hennalla sekä valkosavella. Didn't really work, joskin kumpaakin voin lämpimästi suositella hiustenhoitoaineiksi, ne jättivät tukan tosi pehmeäksi ja puhtaaksi tosi pitkäksi aikaa. Valkosavi-hennamössön jälkeen en muistaakseni joutunut pesemään etutukkaa noin 4 päivään ja rastoja sitten +8 päivään.

Nyt kuitenkin kun kesä ei enää tätä pehkoa vaalenna ja haalista, ja se alkaa uhkaavasti taittua vaaleanruskean ja harmaan sekoitukseksi, ajattelin kokeilla kemikaaleja. En ole ikinä värjännyt tukkaani millään, ja kestovärejä en halua päähäni laittaa, koska: a) en jaksa värjäysrumbaa b) en jaksa värjäysrumbaa.

Sitten tein hieman pientä etsiskelyä, ja ostin Emotionista Wella Color Fresh-sävytteen. Otin itselleni sävyn 10/36, joka on koodiltaan "lightest gold violet blonde" värjättyjen hiustupsujen perusteella. Hinta oli suunnilleen 14 euroa.



Ohjeiden mukaan pesin ensin tukkani shampoolla ja kuivasin sen pyyhekuivaksi. Sen jälkeen vaan hanskat käteen ja hommiin! Haju tuotteessa oli miellyttävän mieto, eikä erityisen pistävä. Punainen väri vain vähän huolestutti tätä noviisia, koska oon tottunut siihen että yleensä jos jotain halutaan vaaleaksi, sen väri on myöskin vaalea.. Tahnaa kului aika runsaasti, kun rastatkin on jo tonne alaselkään asti. Levitin sitä koko tukkaan, ja pistin suihkumyssyn päähän. Suositeltu vaikutusaika oli 20 minuuttia, ja mulla se oli päässä 30 min.

Ja mitä kävi tukalle? Ei mitään. Paljaalla silmällä en huomaa mitään eroa. Heh hee. Mies tuumasi, että osittain tukka on ehkä hieman punertunut, joka on aika jännä, koska ton violet-sävyn pitäisi mun käsittääkseni eliminoida keltaisen ja punaisen sävyjä tukasta. Tän takia en nyt jaksa edes julkaista ennen ja jälkeen-kuvia, koska niissä ei oo mitään eroa. Luulen, että uusin käsittelyn vielä tällä viikolla kerran, että saan putelin tyhjäksi, mutta oon kyllä vähän skeptinen sen suhteen.

Mutta eteenpäin, sanoi mummo lumessa! Nyt pitää vain löytää seuraava keino tukan vaalentamiseen. En halua olla harmaahapsi.

11. lokakuuta 2013

Käskykatalogi

Eräällä foorumilla on aiemmin heitelty ilmaan blogipostausehdotuksia, joista ajattelin toteuttaa nyt ainakin tämän!

Eli mitä Nelly osaa? Tuossa juurin laskeskelin, että Nepa on ollut mun kanssani nyt 6 vuotta, joka on jo enemmän kuin se aika yhteensä jota se on viettänyt 3 edellisen omistajansa luona. Tullessaan mulle se osasi nimensä, istua ja antaa toista tassua.

NELLY - saan piskin huomion ja yleensä tulee luoksekin siinä samalla.
ISTU - no, se istuu.
MAAHAN - menee maahan. Tämän toimivuus on vähän vaihtelevaa, sillä tähtien asentojen pitää olla oikein ja maa ei saa olla esim. märkä tai kylmä...
TÄNNE! - tulee luokse, käytetään kun koira on vapaana.
TULE - tämä on sellainen "lusmu-tänne", ja se on käytössä esim. kun koira jää hihnalenkillä haistelemaan, ja haluan meidän jatkavan matkaa ilman että täytyy kiristää hihnaa.
EI - toivottavasti lopettaa sen pöljäilyn mitä on aikeissa tehdä
KATSO - ottaa katsekontaktin
ODOTA - hiljentää ensin vauhdin hiitaaksi ja sitten pysähtyy. Toimii myös jos esim. lattialle on laitettu himoittava dentastix ja ei malttaisi pysyä pöksyissään.
OTA VAAN - annetaan vapautuskäskynä kun koira odottaa ruokaansa istuen. Mies käyttää "ole hyvä"-fraasia, joskin mä olen aina käyttänyt "ota vaan"-fraaisia. Kummatkin toimii.. Tähän liittyy myöskin käsimerkki, jossa kädellä huiskaistaan sallittua esinettä kohtaan.
TASSU - antaa tassun
TOINEN - antaa sen toisen tassun.
MOLEMMAT - antaa kummatkin tassut mun mahani päälle. Tää ei oo kovin usein käytössä, koska yleensä Nepa saa pienet hepulit ja rämäyttää tassunsa mun mahan päälle sellaisella kiihkolla että tuntuu että sen kynnet kaivaa mun haiman ulos.
ANNA OLLA - jos esim. naapurin koira huutaa pihalla ja Nepaa alkaa ärsyttää ja se alkaa vuffailemaan. Tää on vähän sellainen "take it easy, man"-käsky.
MENE - itse asiassa tää on ennemminkin "menemenemene", ja laittaa koiraan liikettä kun se menee madellen.
HUS - menee pois tai kauemmas. Käytössä lähinnä silloin kun ihmiset syö tai kokkaa, meillä koira ei saa tulla keittiöön silloin kun siellä on ihmisiä, ja samoin hus-sana on käytössä kun me syödään ja koira tulee liian lähelle norkoilemaan.
MEE PISSALLE - menee pissalle. :D Jostakin saattaa ehkä olla outoa, että edes on tällainen käsky käytössä, mutta Nelly on niin laiska menemään takapihalle, että se pitää välillä käskyttää sinne. Esim. työpäivän jälkeen päästän koiran takapihalle, että pääsee tyhjentämään rakkonsa ennenkuin lähdetään ulos, niin se pitää tyrkätä sinne "mee pissalle"-kehotuksen kanssa. Muuten jää norkoilemaan terassille eikä ainakaan tee tarpeitaan..
SIVU - tämä on "tokokäsky". Ja jäänyt jo aika unholaan, mutta ideana siis että koira tulee istumaan mun sivulleni. Aiemmin tämä oli tiiviimpi ja suorempi.
SEURAA - seuraa katsekontaktissa jommallakummalla puolellani, yleisimmin vasemmalla.

Varmaan eka video ikinä, jonka olen kuvannut/julkaissut missään. :-D Ja ilmeisemmin tahtomattanikin lässytän koiralle kun puhun sille. Tässä meidän kukkahattuilevat istu, tassu, toinen ja molemmat-käskyt!



Muita sanoja, joita se tunnistaa on "nälkä" "ruokaa" "hammastikku" "ulos". "Hammastikku"-sana saa aikaan armottoman hepulin, ja se meinaa siis sitä, että se saa dentastixin. Nepa on ihan hulluna niihin, jos se saisi itse päättää se ei varmaan söisi muuta kuin niitä.

Ison osan käskyistä olen opettanut klassisella ehdollistamisella ja ketjuttamalla. Naksutinkoulutuksesta Nepa tykkää kuin hullu puurosta, koska se tietää että saa aina palkkaa. Ainoa ongelma joka ollaan naksuttelun kanssa kohdattu, on se, että Nelly ei juurikaan osaa ehdottaa uusia asioita. Se jankkaa yleensä istu-maahan-tassu-puren-mammaa-nenästä-ympyrää jonkin aikaa ja alkaa sitten kyllästyä kun ei haeta sitä.

Oon miettinyt, pitäisikö mun alkaa liittää käskysanoihin käsimerkkejä, koska Nelly täyttää kohtsillään 11 vuotta ja jossain vaiheessa kuulo alkaa varmaan heikentyä. Onko joku "joutunut" opettamaan koirallensa käsimerkit vanhemmiten, vai onko yhteiselo toiminut seniorinkin kanssa ilman niitä?

9. lokakuuta 2013

Ai jai!


Kiitos Fingerpori ja Pertti Jaarla tämän aamun piristyksestä. :D On ne suunnistajat perverssiä sakkia.

8. lokakuuta 2013

Make the impossible possible or just scratch ur ass

Tämä lokakuu on selkeästi jotain tuskan aikaa. Tai vähintäänkin itsensä haastamisen, sillä lihattoman lokakuun lisäksi minua on purrut jokin ennennäkemätön kärpänen. Sitä ei ole meidän huushollissa aiemmin tavattu. Juoksukärpänen.

Lähtötilanne on tietysti pahin mahdollinen, nuori nainen joka tupakoi ja on viimeisen 9 vuoden ajan kävellyt kaikki mahdolliset cooperit ja juoksutestit. Ei oo vaan ollut mun juttu. Juoksua oon harrastanut viime vuosina lähinnä extremevitutuksiin, ja sekin on ollut luokkaa "juoksen nyt 300 metriä ihan täysii ja sit poltankin askin tupakkaa".

Lokakuu nyt on muuten aika hyvä aika muutoksille, koska yleisimmin liikuntainto on iskenyt kesällä - ja silloin on niin kuuma että jo ovesta ulos astuminen aiheuttaa hikiniagaran. Eilen kävin lyhyellä testilenkillä koiran kanssa ja huomasin, että toi juokseminen ei ole Nepaa varten. Veto ei kohdistunut eteen, vaan taakse.. Eli jos jollakin on täällä Länsi-Uudellamaalla jokin koira, joka haluaisi juosta mun lenkkiseurana, niin saa kuskata tänne vaikka pari kertaa viikossa!

Nyt latasin Google Playsta "Zombies, Run! 5k Training"-applikaation. Ton appsin ideana on treenata sut kahdeksassa viikossa juoksemaan 5 kilometriä. Uskoisin sen olevan hyvä aloitus tällaiselle noviisille! Ja lisämausteensa tuo sit tietysti jahtaavat zombit ja tarinan kulku.



Tänään aloitin sovelluksen "The Story Begins"-kohdasta. On siis koko ohjelman aloitus, ja koska tässä ei varsinaisesti tarvinnut juosta niin käytin samalla Neebon aamukävelyllä. Ohjelman kesto on noin 32 minuuttia ja se kertoi miten tämä koko homma tosiaan alkaa. En spoilaa hirveästi, mutta lentokone tekee hätälaskun ja sitten pitää käydä sairaalalla keräämässä :--) Ohjeet on toteutettu vähän niinkuin siellä olisi kuulokkeiden päässä joku tyyppi lällärissä.


Tässä mun superseksikäs juoksuasu. Kalsarit on Top-Sportista, Buff on Suunnolta, Sofshelltakki on Marmotin Rom WS Wms jacket, kengät Salomon Speedcross 3 ja alla on urheilutoppi Stadiumista, joka on merkiltään Soc.

Oon nyt selkeesti fiksautunut liilaan väriin urheilutamineissa. Mutta noi Salomonin kengät saapui just viime viikon lopussa ja on tullut vasta parit keissit heitettyä niiden kanssa, mutta ne on ihanat! Makeen väriset ja tosi hyvän tuntuiset jalassa, joskin koot on tosi pieniä, mun piti valita normaalin 36-koon sijasta 37,5 koon kengät tästä mallista. Marmotin takki on jo puolitoista vuotta vanha ja se on kyllä ihan ehdottomasti mun lemppariulkoilutakki. Windstopper-kalvon ansiosta se kestää vähän tihkua ja blokkaa kaiken tuulen, ja se on tosi pehmeä ja mukava. Ihan paras retkeily-, koiranulkoilutus- ja lenkkitakki!

Nyt ootan innolla huomista, jolloin on kakkosvaiheen rata-ajo, ja sen jälkeen pääsen tekemään ton sovelluksen ekan oikeen treenin! Harmittaa vaan, kun Nepasta ei saa juoksukaveria niin pitää erikseen tehdä sitten kävely- ja treenilenkit. Hii olen innoissani!