29. huhtikuuta 2011

torstain täräyttävät, perjantain päräyttävät



Eilen tein tosiaan Nellylle verijäljen läheiselle pellolle. Kun ähräsin sen saatanan verisienen ja purnukan kanssa siellä pellolla, olivat ohikulkijat ihmeissään. Aluksi yksi pikkupoika huusi läheiseltä tieltä, että mitä teen, ja vähän ajan päästä kaksi nuorta poikaa pyöräili siihen pellolle pällistelemään mitä teen. Reippaasti sitten moikkasin heitä ja vastailin kysymyksiin verijäljen teosta.. :D Nepan kanssa verijälki ei tosiaan oo sitten mitään vauhtia ja vaarallisia tilanteita, tämä video on otettu jäljen loppupäästä, kun koiran ähertäminen kesti niin kauan. Jälki oli tosiaan ehkä noin 9 metriä pitkä ja aikaa siihen kului noin 10-15 minuuttia.. Jäljellä oli siellä täällä muutamia nappuloita, koska tiedän, ettei toi seuraisi mitään jälkeä, ellei siellä olisi ruokaa välissä.

SITTEN. Tein kasvisfetapiirakkaa, joten tässä teille hieman huonoilla kuvilla höystettynä reseptiä. Kasvisfetapiirakka on yks mun suosikeista.


Vaihe 1. Kasaa kaikki tarvikkeet pöydälle, jotta voit ottaa niistä kuvan!
Eli tällä kertaa piirakkaan tulevat seuraavat:
1 pkt Pirkan piirakkapohjia, 1,49€ (aiemmin olen käyttänyt Pirkka Rukiinen piirakkapohjaa, mutta se maksaa tuplasti enemmän, kun paketteja on ostettava kaksi. Tuossa paketissa on siis 2 levyä, jotka riittävät just ja just meidän piirakkavuokaan, jonka läpimitta on vissiin 28 cm)
1 pkt Pirkan kirsikkatomaatteja, 0,99€ tarjouksesta
1 pkt Euroshopper white cheeseä, 1,33€
1 kpl Järvikylän ruohosipulia, 1,49€
1 pkt Pirkka vähälaktoosista ruokakermaa, 0,62€
- parsakaalina on Pirkan pakasteparsakaalia, käytin pussin loput pakkasesta, joten en muista kuinka paljon tota on ja paljonko se nyt maksaakaan. Juusto on sitten Pirkan Edamia.. Onpas nyt Pirkka-mainostusta! Ehkä pitäis pyytää jotain sponssausrahoja.
Yhteensä tämä kurmeeruoka maksaa siis noin 5,92€.

Vaihe 2. Nosta hyvissä ajoin piirakkapohjat sulamaan pakkasesta joko ensin jääkaappiin ja sitten pöydälle, tai sitten suoraan sinne fuckin' pöydälle. Savvy? Kauli levyt kaulimella vähän laakeammiksi tahi piirakka-astiaan sopiviksi ja lönssytä se kuvan osoittamalla tavalla sinne. Kaunista!
Pistä piirakkapohja uuniin 200-asteeseen noin 10 minuutiksi, eli niin, että se hieman ruskistuu. Nosta sitten pois uunista.

Vaihe 3. Pilko ainekset, eli ruohosipuli, tomskut, parsakaalit ja muut kaverit.

Vaihe 4. TUNGE kaikki ainekset siihen piirakkapohjan päälle! Kun olet lisännyt kasvikset, lorota ruokakerma koko mössökän päälle ja lisää veistämäsi juustoviipaleet kruunaamaan kaiken.
Pistä piirakka uuniin siihen samaan 200-asteeseen. Anna sen oleilla uunissa noin 15-30 min.

Vaihe 5. Ota piirakka pois uunista. Se näyttää ehkä joltain tämäntapaiselta. Anna piirakan vetäytyä rauhassa vähintään noin 30min, sillä ilman vetäytymistä se on hieman vetistä.

Jälleen kerran teille maittavan makuelämyksen tarjosi: Pirkka! (nyt oikeesti haen niitä sponsseja...) 

Illaksi sitten myymään Masalan Suvanto-baariin lippuja Karstaiset Maissarit multishow-tapahtumaan..

28. huhtikuuta 2011

perfect nature

Pampskatanin kupeesta
My work isn't so bad.
Kävin tänään inventoimassa päällispuolin Porkkalanniemessä, ja totesin, että se on täydellinen sellaisenaan. Ei mun pidä mennä sinne sörkkimään. Aamupäivä siis kului metsässä tallustellen ja kuvaillen, jonka jälkeen kävin kirjaston kautta kaupassa ja pyörähdin kotiin. Kohta varmaan veistelen verijäljen koiralle ja pyöräytän fetakasvispiirakan. Ehkä noissa olisikin seuraava postausaihe!

26. huhtikuuta 2011

kaidan kiho

...oli upea. Vähän lomakuvasaldoa siis! Säät suosi.

21. huhtikuuta 2011

Analyysi Nelsonista

Luin jaden kirjoittaman agilitytekstin, ja kun siinä oli samalla pientä analyysia hänen koiristaan agilityn merkeissä, rupesin miettimään omaa Nepaani. Jos ette ole Nellyn omaa blogia lukeneet (päätin siis yhdistää Nepan myös tänne), niin tässä pieni selvitys siitä, miten tuo 4-vuotias seropi päätyikään minulle vuonna 2007 (lainaus eräältä foorumilta, jossa asiaa kysyttiin):
Nelly tuli mulle vuonna 2007. Se on nyt neljännessä(/kolmannessa, yksi oli aika lyhytaikainen..) kodissaan ja HESY:n koiria. Alunperin otettiin kiinni kahdesti Helsingissä, jossa ilmeisesti elänyt jonkin aikaa katukoirana. Toisella kerralla narttua ei palautettu omistajalleen (alkoholisti), joskin toinen miehen koira jätettiin kyseisen henkilön huostaan.. Mulla on Nepan alkuperäinen rokotustodistus jne., josta päättelemällä oon huomannut, että puoltoistavuotiaaksi asti sitä on hoidettu ihan asianmukaisesti luultavasti, mutta sen jälkeen sit jokin on muuttunut. Tuon jälkeen meni eräälle opiskelijalikalle sijoituskotiin, jonne se sitten jäikin vissiin vuodeksi vai puoleksitoista. Tuohon aikaan toimin 4H-dogsitterinä ja sain Nepan asiakkaakseni, joskin kahden viikon jälkeen entinen omistaja ilmoitti luopuvansa koirasta. Sovittiin, että menen seuraavana päivänä palauttamaan avaimet, ja paikalle saapuessani piski tuli ovella vastaan. Oli ollut vuorokauden uudella omistajallaan, syönyt siellä sohvan ja palautettu sit bumerangina. Nellyn piti tulla mulle vain joksikin aikaa hoitoon, joskin entinen omistaja pyysi harkitsemaan, josko voisin ottaa koiran kokonaan. Ja, no, kuten arvata ehkä saattaa, niin niinhän se sit jäi kokonaan mulle. Paperit kirjoitettiin HESY:n kanssa kuukausi sen jälkeen, kun koira oli minulle muuttanut. Ja oli muuten ensimmäinen kerta ikinä, kun eläinsuojeluvalvoja tuli paikalle paperit valmiiksi kirjoitettuna ja allekirjoitettuna.

Nellyhän on maailman ihanin koira, sitä en kiistä, mutta töitä sen kanssa on saanut tehdä. Ennen sen omistamista muistan todenneeni ystävälleni eräällä ulkoilutuskertana, että voi perkele, onneksi tää ei oo mun koira, tää on ihan kamala.. No, kuinkas kävikään. Nepa oli silloin kyllä ihan hirveä. Narttu veti kuin 10 höyryjunaa putkessa, ja sain jarrutella sitä kantapäihin nojautuen. Samoin jokaisen koiran kohdalla järjestettiin hirveät raivarit. Omistaja sanoi, että älä vie sitä ainakaan koirapuistoon, se tappaa kaikki. Ja vapaana sitä pystyi kuulemma pitämään vain 4-5 aikaan aamuyöstä, kun ei ollut ketään muita lähimaillakaan... Kynsienleikkuuseen kuulemma tarvitsi 3-4 henkilöä, joista 2-3 pitää koiraa paikallaan ja yksi leikkaa. Sanomattakin taitaa olla selvää, että koskaan mulle ei ole ollut ongelmia ton koiran kynsienleikkuun kanssa. Ja kahden viikon päästä saapumisestaan se oli mulla mukana viikonlopun kestävällä partion metsäretkellä, jossa se oli vapaana koko ajan perjantaipäivästä sunnuntain iltapäivään. Oon jälkikäteen hieman miettinyt, että mitä ton kanssa on oikein tehty väärin ja miten kukaan on voinut luopua siitä, vieläpä niin moneen kertaan. Koska Nepa on kuitenkin selkeästi Mun Elämäni Koira. Ei sitä parempaa löydy. Kun harkitsin Nellyn ottamista, päätin, että otan sen, mikäli siinä on mulle koira, jota voin pitää mukanani kaikkialla. No, kyllähän siitä sellainen sitten sumpliutui. Haaveissa oli myös ehkä harrastuskoira.

Nyt on noin vuoden ajan ollut mietinnässä vakavasti toisen koiran otto, sillä Nellystä ei ole harrastuskoiraksi. Se on mitä mukavin kainaloeläin ja lenkkeilykaveri, mutta sen pää on niin sekaisin ja kroppa niin paskana, että ei siitä oikein muuhun ole.

Pari kk koiran ottamisen jälkeen nimittäin Nelly alkoi ontua. Vietiin koira eläinlääkäriin, jossa paljastui sitten E/E-lonkat, voimakkaat nivelrikkomuutokset, yksi selkänikama liikaa ja luupiikkejä. Nelly oireilee nykyään lähinnä joskus talvisin kylmällä, ja on onneksi pystytty pitämään kipulääkitys vain kausittaisena. Se agilitystä. Verijälkeä ollaan kokeiltu muutamaan otteeseen, mutta koiraa kiinnostaa kaikki muu kuin se, ja yleensä päätyykin sitten vaikka mielummin paskantamaan jäljelle.. :D Tokoa ollaan jonkin verran tahkottu, mutta narttu on niin herkkä ja pehmeä, että treenit saattaa keskeytyä pienimmästäkin. Mä olen siis positiivisen vahvistamisen kannalla, naksuttelen Nepalle ja en käytä pakotteita ollenkaan koulutuksessa. Mutta toi menee lukkoon jo siitä, jos sen hammas namia ottaessa osuu mun käteeni, johon sitten totean hymyillen, normaalilla äänellä "ai saatana". (ja joo, on kokeiltu, se menee lukkoon aika pahasti myös siitä, jos ulvahdan perkelettä kun se haukkaa sormea eikä nakkia. sen takia hymyilen ja totean kiroukseni normaalilla äänellä nykyään..)
Mätsäreissä ollaan tässä vuosien varrella käyty, ja se taitaakin olla lähes ainoa meidän yhteinen "harrastus". Ainoa vaan, että Nepa lähes poikkeuksetta pelkää tuomaria.. paitsi, jos se on mies. Äidin kanssa joskus mietittiin, että se on varmasti silloin katuelämässään otettu kiinni (naisen) toimesta, joten arkailu voi johtua myös siitä. Aiemmin ulkona ollessa se ei antanut kenekään koskea itseensä.

Mut no. Tällainen se meidän Nelson on. En tiedä, oliko tekstissä mitään suurempaa järkeä, mutta tulipahan ainakin ajatusvirtaa. Alla vielä tietämättömille strategiset mitat:

Syntynyt:  6.12.2002
Säkäkork.: 64 cm
Paino:       32 kg
Miksauksena dalmatiankoira, labradorinnoutaja ja mahdollisesti jokin laumanvartijarotu.

20. huhtikuuta 2011

Påsk

Tiriskää te epämukavissa kerrostaloasunnoissanne, meitsi lähtee Kaidankiholle viettämään pääsiäistä. JA SIELLÄ ON POREAMME. POREAMME. Cheez! Mun oli pakko äsken soittaa miehelle töihin kun luin sen tuolta sivuilta. Wo-hoo! Meitä siis lähtee 10 hengen kaveriporukka tonne munailemaan pääsiäisen kunniaksi. Koitan saada paljon kateutta aiheuttavaa kuvamateriaalia!

17. huhtikuuta 2011

Missä yrtit piilevät?

Yrtit, nuo mystiset, kaukaisilla mailla kasvavat salaperäiset kasvit, joilla on maagisia voimia... WRONG.

Hyvin suuren osan yrteistä löydät jo melkein takapihaltasi. Muutamia mainitakseni; nokkonen, vuohenputki, voikukka, maitohorsma, puna- ja valkoapila, koivu, pihlaja, vadelma, puolukka, mustikka, siankärsämö, poimulehti, koiranputki.. Ja listahan jatkuu. Joitakin vaikeammin löydettäviä on myöskin, mutta onneksi siihenkin on ratkaisu. Nimittäin useimmat ekokaupat (mm. Ruohonjuuri) myyvät kuivattuja yrttejä joko erikseen tai jo valmiiksi sekoitettuna esimerkiksi teemiksaukseksi. Itse ostan suosiolla kamomillasaunion kaupasta, sillä en ole tähän mennessä onnistunut löytämään sitä mistään.

Aloittelevan yrtinkerääjän kannattaa aloittaa helpommasta päästä, eli kasveista, jotka jo alun alkaenkin tunnistaa. Jokin kätevän kokoinen kasvikirja on myöskin hyvä apuväline, kun silmä ei ole vielä harjaantunut. Hyviä apukirjoja ovat muun muassa: Luonnonyrttiopas ja Mauste- ja terveyskasvit luonnossa. Sopivan kevyitä kannettavaksi mukana vaikka pikkurepussa yrttienhakureissulla. Muita aiheeseen liittyviä kirjoja, jotka omastakin hyllystä löytyvät, ovat Kotimaan luonnonkasvit, Mielen ja rakkauden kasvit, Eläintenhoitajan yrttiopas ja isona toiveena olisi hankkia Luonnon lääkeyrtit -kirjasarjan kaikki 4 osaa. Siinäpä muuten idea valmistujaislahjaksi..

Aluksi, kannattaa muistaa muutama seikka. Yrttien keruu tapahtuu jokamiehen oikeuksien mukaisesti, mikäli niitä kerätään muualta kuin omalta maalta. Muista siis, että jokamiehen oikeuksien mukaan saat kerätä käsin kasveja, mutta et niittää niitä (myöskin sirppi on kielletty). Samoin puiden lehtien, sammalien ja jäkälien keruu on kielletty jokamiehen oikeuksissa. Maanomistajalta siis kannattaa kysyä lupa, mikäli haluaa kyseisiä hyödykkeitä kerätä. Alla muutama ohje yrttien keruuseen:
  • Jos et tunne kasvia, ÄLÄ kokeile sitä ravinnoksi!
  • Kerää yrttejä vain kuivalla säällä ja aamukasteen haihduttua
  • Älä kerää yrttejä muovipussiin. Paras tässä hommassa on esimerkiksi sienikori, sillä se on ilmava.
  • Kerää vain terveitä ja virheettömiä kasvinosia. Jos kasvin lehdissä on reikiä, se on luultavasti jonkin hyönteisen syömä, ja mikäli siinä näkyy jonkinlaisia paiseita tai värivirheitä, saattaa kyseisellä kasvilla olla jokin sienitauti.
  • Älä sekoita eri yrttejä keskenään kerätessäsi niitä. Ravinnoksi tarkoitetut ja rohdoksiin tarkoitetut yrtit on pidettävä aina täysin erillään toisistaan.
  • ÄLÄ POIMI YRTTEJÄ: 
  • 50 m lähempää autotietä (itse henk. koht. pidän noin 100m turvarajan) [tienvarsiin leviää palamisjätteitä ja kadmiumia]
  • kaupunkien ja taajamien keskustoista [liikenne ja savukaasut luovat ympäristömyrkkyjä]
  • teollisuuslaitoksien läheisyydestä [savukaasujen mukana tulee rikki-, typpi- ja metalliyhdisteitä]
  • keinolannoitetuilta tai torjunta-ainein käsitellyiltä alueilta (itse pidän lähes kaikkien peltojen läheisyydessä turvarajana noin 50-100m poimimisen suhteen. Torjunta-ainejäämät ei oikeesti ole terveellisiä) [nitraatteja, fosfaatteja, torjunta-ainejäämiä, lannoitteita]
  • Nämä kaikki turvallisuusrajoitukset siksi, että yrteillä on taipumus helposti kerätä itseensä erilaisia raskasmetalleja. Navetoiden ympäristöstä ei myöskään kasveja kannata poimia - varsinkaan nokkosta, sillä se on varsinainen nitraattipommi tuon jälkeen.
Milloin kerätä?
  • Riippuu kerättävästä kasvinosasta. Yleissääntönä kuitenkin on, että:
  • lehdet kerätään ennen kukintaa
  • kukat poimitaan vastapuhjenneina, jolloin aromiaineet ovat korkeimmillaan
  • kukinnot kerätään, kun ne ovat osittain auenneet
  • juuret ja juurakot kerätään varhain keväällä tai sitten vaihtoehtoisesti myöhään syksyllä
  • siemenet kerätään kypsyneinä
Taidan jättää tämän nyt tähän, ja jatkaa myöhemmin sitten uudessa postauksessa erilaisista ja yleisimmistä käyttötavoista. On niin paljon asiaa!

15. huhtikuuta 2011

sorry mom

we♥it
Nothing much. Huomenna jos koittaisi saada jotain fiksua päivitystä aikaan, tää päivä on mennyt sen verran kankkusessa, että en voinut aamulla tärinältä nostaa kahvikuppia huulille, vaan annoin kupin olla pöydällä ja suosiolla ryystin sitten kupista kahvia. Sen siitä saa!

13. huhtikuuta 2011

wednesday

Päivää hieman kuvilla höystettynä!
 Väänsin mustikkapiirakan. Soitin äidiltä reseptin aamutuimaan. Älyttömän helppo tehdä ja kaikki ainekset paitsi mustikat löytyi jo omasta kaapista:

MUSTIKKAPIIRAKKA [pellillinen]
250g  voita
3 dl    sokeria
3        munaa
1 dl    maitoa
5 dl    vehnäjauhoja
3 tl     leivinjauhetta
400g  mustikoita
~ Vatkaa sokeri ja voi/margariini vaahdoksi. Voi kannattaa ottaa hieman ennen leipomisen aloittamista lämpeämään pöydälle. Vaahdotuksen jälkeen lisää 3 munaa yksitellen mukaan ja sekoita hyvin välissä. Tämän jälkeen lisää maito, sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää mukaan. Kaada pellille. Lisää mustikat taikinan päälle ja levitä sen koko pinta-alalle. Anna olla uunissa 15-20 min 200-asteessa. Kun otat piirakan pois uunista, ripottele pinnalle hieman sokeria. Ja muuten maistuu aika hyvältä..
Mustikkapiirakan kaveriksi sitten ostin GoGreenin vanilijakastiketta, joka on valmistettu pääosin kaurasta. Vanilijakastikkeen sijasta myös esimerkiksi vanilijajäätelö toimii kuin nyrkki naamassa mustikkapiirakan kanssa..














 Normaalin kaavan mukaan sitten käytiin Nepan kanssa kahdella lenkillä, tässä selvä Snubbies-kuva iltalenkin lomasta. Nelly myös tiedottaa lukijoille, että se on kovin söpö ja haluaisi jo namin.

Nyt sitten nautiskelen kyseisiä nautintoaineita samalla kun vietän itsenäistä iltaa kotosalla, kun mies on töissä! Tänään muuten tuli meidänkin parisuhteelle ikää 1v ja 11kk. Tota Young'sin Double Chocolate Stoutia voisin muuten suositella kaikille suklaamonstereille. Se maistuu jokseenkin tumman suklaiselta, mutta - itse en ole kovin suuri tumman suklaan ystävä - paremmalta! Ja se on kaiken lisäksi olutta! Olen taivaassa.

hyvää oloa luonnosta

Kyseinen aihepiiri on hyvin lähellä itseäni ja on mielestäni erittäin kiinnostava. Olen käynyt koulutuksen lomassa useita kursseja liittyen luonnontuotteisiin, niiden jatkojalostukseen ja käyttöön, sekä olen marja- ja yrttineuvoja. Sienineuvojakoulutuksesta otin vain suoritusmerkinnän opintokorttiin, kun tuntui etteivät svampat olleet ihan asiantuntijatasolla vielä hallussa. Tässä siis muutamia kauneusreseptejä luonnonlapsille! Olisi mahdollisesti myös mukava saada kommenttia, että halutaanko tällaista samantapaista infoa lisää. Hirvesti olis tietoa ja halua jakaa sitä, mutta en tiedä, onko kuulijoita. :)

YRTTIHUUHTELU
- sopii kaikille hiustyypeille
0,5 l      kiehuvaa vettä
0,5 dl    nokkosta
0,5 dl    rosmariinia
0,5 dl    puna-apilaa
~ Kaada kiehuva vesi kulhoon yrttien päälle. Peitä kulho kankaalla tai pyyhkeellä ja anna hautua noin puoli tuntia. Voit lisätä seokseen omenaviinietikkaa noin yhden (1) ruokalusikallisen verran. Omenaviinietikan tarkoituksena on sulkea hiussuomuja ja saada aikaan oikea happamuus. Siivilöi seos ja käytä viimeisenä huuhteluvetenä.

[VAHVA] YRTTIHOITO
- kuiville hiuksille ja hauraille latvoille
3/4 dl   kiehuvaa vettä
1/2       sitruunan mehu
1 rkl     sedraa (väritöntä hennajauhetta)
1 rkl     kamomillankukkia
1 rkl     rosmariinin latvoja [hienoksi jauhettuna]
~ Sekoita kaikki ainekset paksuksi tahnaksi. Hiero hyvin pestyihin hiuksiin. Pane muovipussi tai vastaava päähän ja peitä froteepyyhkeellä. Anna vaikuttaa puolisen tuntia ja huuhtele hyvin pois.

YRTTIHUUHTELU
- vaaleille hiuksille kirkastamaan väriä
0,5 dl   kamomillaa
0,5 dl   kehäkukkaa
3 dl      kiehuvaa vettä
~ Kaada vesi kulhoon yrttien päälle, peitä pyyhkeellä ja anna hautua kolme tuntia. Siivilöi sideharson läpi pulloon ja säilytä pimeässä. Käytä hiusten viimeisenä huuhteluna.


KAMOMILLAVAALENNUS
- sävyttää hiukset vaaleiksi
2 dl  kamomillauutetta
1 dl  valkosavea
~ Sekoita lämmin uute valkosaveen. Levitä puhtaisiin hiuksiin 15-60 minuutiksi. Alla ohje yrttiuutteen valmistukseen:


YRTTIUUTTEEN VALMISTUS
1 rkl   kuivattua tai 2 rkl tuoretta yrttiä
0,5 l   kiehuvaa vettä (miel. tislattua)
~ Kaada kiehuva vesi yrttien tai yrttiseoksen päälle. Anna hautua noin puoli tuntia. Siivilöi kankaan läpi ja pullota.

Ylempänä oli nyt lähinnä vaalealle tukalle vaalennus tai kirkastusohjeita, mutta kun korvaat kamomillan nokkosella, tulee ohjeesta sopiva tummatukkaiselle.

  
Fragaria vesca eli ahomansikka                                                                                       (c) NL
Huvittava fakta muuten jaettavaksi; olet varmasti nähnyt kaupassa markkinoitavan esimerkiksi metsämansikkajogurttia. Assosiaationahan on ensimmäisenä, että metsämansikka on ylläolevassa kuvassa oleva kasvi. Ei ole, se on ahomansikka. Metsämansikkajogurtti sisältää mm. kaikkea muuta kuin ahomansikkaa, sen takia sitä  markkinoidaan ko. nimellä, ettei tuotteen tarvitse edes sisältää tätä marjaa. Ahomansikan kilohinta on muuten parinsadan euron luokkaa.

12. huhtikuuta 2011

divine moments of truth

Mulla ei ole mitään erityistä sanottavaa nyt, joten ajattelin jakaa muutamia kuvia menneiltä vuosilta:
 

Kaikkien kuvien (c) NL.

8. huhtikuuta 2011

makaan akaasiapuussa poski puolison poskella

No niin! Olen koko viime illan ja tän aamun selaillut jostain syystä muotibloggaajien postauksia, ja sen innoittamana päätin taltioida tämän päiväisen HUIMAAVAN ASUKOKONAISUUTENI!
Pahoittelut maailman tökeröimmästä poseerausasennosta sekä taustan blurraamisesta. Taustalla oli vain noin 10 pullokassia ja pari vanhaa puutarhakalustetta, joten päätin säästää teidän silmiänne niiltä (hahaha ja sen sijaan esitellä huikeaa itseäni). Mietin samalla että mihin mun toinen jalka oikein häviää? Onko se oikeasti noin mitätön? No, anyways;
Takki 7e, Aino-kirppis
Villakangastakki 2e, Valtteri
Housut Seppälästä, vissiin jotain kympin luokkaa
Laukku 2e, Valtteri
ja kengät sitten 59,90e, Dinsko

Laukku on mun ehdottoman katu-uskottava hirvikassi! Tosiaan 2e Valtterin kirppikseltä ja jälkikäteen ompelin siihen vetoketjun, ettei pitkäkyntiset pääse käsiksi mun suureen omaisuuteeni.

Ja sit vielä vähän "tarkempaa" kuvaa kenkuleista:

Koirankarvat kaikissa kuteissa sponssasi Nelly.

7. huhtikuuta 2011

mediaporno

Tuli tänään mieleen erään kaverin kanssa naamakirjassa keskustellessa, etten ole katsonut televisiota sitten elokuun lopun. Tuolloin äijä repi digiboksin irti töllöstä, eikä muuten ole ollut ikävä. Huvikseni päätin tarkastella telkku.comista tämän illan televisiotarjontaa, jotta näen, mitä menetin taas yhtenä yksinäisenä iltana kotona.

Tällä hetkellä tulisi seuraavat: Kotikatu, Siska, T.i.l.a, Sokkokokki ja Simpsonit.
Hieman eriteltynä.. Kotikatua tuli katsottua muksuna äidin kanssa, mutta suomalaisesta, akikaurismäkeläisestä draamasta on varmasti lähes kaikki suomalaiset saaneet tarpeekseen (tai, tuskin ovat, kun se edelleenkin pyörii ohjelmistossa). Suomalaisessa ja brittiläisessä draamassa on kuitenkin jotain samaa melankoliaa, jota tuijottaa syvässä koomatilassa sohvan pohjalta, eikä halua ajatella huomista viiden aamuherätystä töihin. Hyi. Mulle riittää oman elämän inhorealismi. Siskasta en edes halua tietää mikä se on. Muistojen mukaan T.i.l.a (ette voi uskoa kuinka kauan meni saada noi pilkut kohdilleen) on taas tekopirteää strömsömäistä bullshittiä. Toinen hyi. Sokkokokista on turha ehkä sanoa mitään. Vieraina tosin oli välillä ihan hauskoja henkilöitä, mutta juontajan hihitys ja mukahauskat perseilyt saivat aina työntämään sormet silmiin ja toivomaan pikaista kuolemaa. Ja, no, Simpsonien uusinnat on nähty miljoona kertaa ja kaikki on katsottavissa vaikka The Simpsons Online -sivustolta. Ilman mainoskatkoja.

Oikeasti. Ja tarjonta ei parannu. On Ihanaa Pihaa, Martina ja Esko: Isku Kolumbiaan (?? oikeasti? kiitän ylempää voimaa..), uutisia, Euroviisuja.. Ainoa varteenotettava ohjelma on House, ja kaikkihan tietävät missä muodossa hyvät sarjat kannattaa katsoa. Meinaten siis, että putkeen ja omalla aikataululla.

Mutta en mäkään ihan umpiossa elä kuitenkaan. Jotain sarjoja tulee katsottua netti-tv:stä, porukoilla käydessä katsottua sivusilmällä töllöä kun äiti tuijottaa toosaa 24/7 ja mielenkiintoiset sarjat tulee hankittua jotain muuta kautta. Uutiset voi lukea Hesarin sivuilta ja hömppää tankata vaikka iltapäivälehtien nettisivuilta.

Viimeksi tv-lupatarkastaja uhkasi laittaa meidät seurantaan. Ens kerralla mä uhkaan laittaa sen seurantaan.

miten voi ihmislaps olla näin huono?

Tajusin tänään, että kohta alkaa pyöräilykelit, joka tarkoittaa sitä, että:
a) polkiessani ylämäkeen ei voimat enää riitä; nousen polkimille, jolloin voimat ei edelleenkään riitä ja kaadun vain suoraan sivulle..
b) paniikkitilanteen tullessa irrotan sekä jalat että kädet polkimilta ja ohjaustangosta..
c) pysähtyessä jarrutan aina niin lujasti että meinaan lentää tangon yli..

Luulen, että mun olisi parempi jatkossa turvautua vain apostolin kyytiin.

Onneks mun pyörässä on alkolukko. Ts. oon hävittänyt avaimen..

6. huhtikuuta 2011

on suomineito selällään ja levällään sen koivet

Lähipäivistä. Eilen tuli joskus kymmenen aikaan illalla Lepuskissa bongattua:
Kamerakännykän laatu 10+. Tagit on mun mielestä ihan okei, jos ne on taidolla ja rakkaudella tehty ja oikeasti fiilistelen yleensä jotain aatoslauseita seinissä, jotka joku on sinne ikuistanut. Mutta, MIKSI, voi MIKSI.. Kirjoitusvirheet. Sydän huutaa hoosiannaa!

Tänään bongasin Kannelmäen asemalta (visitoin pikakäynnin äidin luona ja kirppiksellä siellä suunnassa) yläasteen vanhan luokkalaisen. En kehdannut mennä puhumaan, kun vanhat muistot tulvahti mieleen ja sen antipatiat meitä kohtaan. Näin jälkikäteen ajateltuna se tilanne on ollut aika hirveä, koska me ei kuitenkaan koskaan tahallaan haluttu olla sille ilkeitä, vaan kys. henkilö sitten kehitti jonkin asian meistä. Ei suostunut kertomaan jatkokoulutuspaikkaansa, ettei me oltais tultu häiriköimään sitä. In my humble opinion, vähän yliampuvaa. Ei koskaan haluttu kyseiselle tytölle mitään pahaa. Mut niin kai se on, että eri ihmiset käsittää eri asiat eri tavalla ja blah blah blah.

Kirpparilta kuitenkin löytyi ihana takki seitsemällä eurolla ja bolero eurolla, jee! Loppuun vielä itserakkaasti oma pärstä.

Oon vähän miettinyt, että josko yhdistäisi mun ja piskin blogin. Me ollaan kuitenkin yhdessä mielenkiintoisempia kuin erikseen?

3. huhtikuuta 2011

onnellisuusteksti

Tajusinpa tänä aamuna, että kaikkihan on mahtavasti. Mä asun kivassa paritalossa oman ihanan miehen ja koiran kanssa. Mä valmistun ajallani toukokuussa ammattiini. 2 pvä valmistumisen jälkeen aloitan oman ammattialan työt, ensin määräaikaisena kesän ajalta ja sitten mahdollisesti vakkarina. Työyhteisö on tosi kiva ja mä olen hyvä hommassani. Mulla on ihania ihmisiä ympärilläni ja eilen oli kiva tutustua uusiin naamoihin. Koirakaan ei ole moneen kuukauteen kipuillut ja se on oma itsensä, eli hellyydenkaipuinen kainaloeläin.

Ja kesä tule kuitenkin.