29. maaliskuuta 2011

Portit Pohjolan näkyvi

Monet pohjoiset kansat, muun muassa kolttasaamelaiset, eräät Siperian kansat ja eräät intiaanit, ovat uskoneet revontulten olevan verta, jota vertavuotaviin haavoihin kuolleet edelleen vuotavat vainajien maassa. Kolttasaamelaisten ja eräiden muiden uskomuksissa verisesti kuolleille on varattu oma paikkansa tuonpuoleisessa, verisurman saaneiden vainajala, ja sieltä ovat lähtöisin revontulet. Kolttasaamelaiset naiset ovat voineet suojautua hatuillaan revontulten näkyessä, sillä he pelkäsivät, että muuten verisurman saaneiden sielut tarttuisivat heihin ja aiheuttaisivat verenvuotoja. Revontulet eivät kuitenkaan olleet merkki vainajien tuskasta tai huonoista oloista. Siperian kansojen ja intiaanien uskomuksissa veri roiskui taivaalle vainajien pelatessa palloa, ratsastaessa tai muissa leikeissä tai harjoituksissa. Kolttasaamelaisten uskomuksissa vainajat leikkelivät itseään vuotaakseen verta.

Saamelaiset uskoivat revontulien syntyvän myös toisella tavalla, ketun huiskiessa hännällä hankia.
- tiedon tarjosi Wikipedia

Suosittelen:  Stunning aurora borealis video

26. maaliskuuta 2011

dog dancing

Koska mun lihaskivut + karmea köhä + lämpö YNNÄ MUUT mukavat kaverit näin viikonloppuna ei ole kadonneet, enkä näin ollen päässyt lähtemään juhlimaan miehen kaverin valmistujaisia eka syömällä Cantina Westissä (ja siellä ois ollut ilmaiset tequilanmaistajaiset?!) ja sitten jatkamalla jonnekin kivaan oluttupaan, NIIN... (En kai vain kuulosta katkeralta?)

Postaan koiratanssivideoita! Nää pelasti mun illan yhdistettynä Palefacen Palaneen käryä -levyyn.





Viimeinen vain linkkinä, sillä jostain syystä kyseistä videota ei voi upottaa:
Britain's Got Talent: Tina and Chandi - Britain's Got Talent 2010

25. maaliskuuta 2011

tikkaa tikkaa

No niin, rakkaat huikeat 7 lukijaa!
Toissapäivänä (kai? kotona ollessa päivät tuppaa menemään keskenään sekaisin..) ompeloin itselleni uuden paidan. Kangas on Eurokankaasta, 6e/m, jota haalin mukaani 2 metriä. Elikkä tämän härpäkkeen jälkeen jää vielä kangasta, jolla voi toteuttaa jotain muitakin kivoja vaateideoita. Toisenlaisenkin paidan toteutus on mietinnässä, pitäisi vaan jaksaa istahtaa uudestaan ompelukoneen ääreen.
Elikkä tollainen kesäpaita paljastui sitten, kun olin saanut palaset ommeltua yhteen. Tissien välissä on siis tosiaan kolot niskanaruille, joka mahdollistaa kivan rypytyksen boobsien väliin. Alaosa on sit tollainen hieman ilmavampi ja löysempi. Ainoa ongelma on, etten omista bandeau-rintsikoita (kirjoitetaanko se noin?), joten sellaiset pitäisi varmaan ostaa, etteivät rintsikan olkaimet pistäisi ihan hävyttömästi silmiin sitten.

Ei mulla oikein muuta, kurkku on kipeä ja karhea ja tupakkakorsteeniyskä vaivaa. Olo parantui kuitenkin huomattavasti seuraavalla reseptillä:
1 mukillinen kaakaota, lämmitetään mikrossa
sekaan tuju loraus minttuviinaa

Ja mikäli olo ei helponta, onhan sentään vähän hilpeämpää!

22. maaliskuuta 2011

minulle luovuus ei ole hulluutta, lähinnä hikeä ja kiroilua.

Tucca kurkistaa.
Edestä.




















Eli tällainen tuli askarreltua-paskarreltua. Loppua pitää vielä vähän lyhentää, että ei ole ihan liehuvainen, mutta idea on tosiaan samanlainen kuin buffeissa.
Kangas on Eurokankaasta (1,70e). Onnistuin kaksi kertaa ryssimään ton jo, joten lopputulos oli sit kaks kangasta ommeltuna yhteen. On aika ohutta matskua, eli erinomainen päähine kesähelteille :]

Tämä tosiaan mahdollista siksi, että vanhempien visitoidessa sunnuntaina meidän luona, he toivat tullessaan pyytämäni:
Eli ompelukoneen! Vanha rotiskohan toi on, mutta tikkaa kuin nuori ikään.

Man who scratches ass should not bite fingernails.












(tack; http://mustaheppa.sarjakuvablogit.com/)

Aamut. Teen tällä hetkellä etätöitä. Onneksi. Saan sen puolitoista tuntia aamulla aikaa käynnistyä, ennen kuin avaan wordin.

21. maaliskuuta 2011

1. At lunchtime, sit in your parked car with sunglasses on and point a hair dryer at passing cars. See if they slow down.

Olen aina ollut suhteellisen surkea tai vähintäänkin keskitasoinen esittelyissä. Äidinkielen kursseilla on tullut varmaan sata200 kertaa tehtäväksi kirjoittaa oma elämäntarina, ja koska olen niin kyllästynyt sen kirjoittamiseen, se koostuu yleensä kolmesta eri vaiheesta: syntymä, nykyhetki ja tulevaisuus, johon yleensä kuuluu luonnollisesti sitten kuolemakin jossain vaiheessa.

No, mutta, olen Nelli. Asun Kirkkonummella paritalossa poikaystävän ja koirani kanssa. Meillä on ihan kivaa täällä.
Toukokuussa valmistun luontoyrittäjäksi. Minulla on takut eli locksit ja olen vähän hippiäinen, vaikka en tosin ole kasvissyöjä. Enkä tiedä että olenko mä nyt mikään hippiäinenkään. En välttämättä ole ihan luokiteltavissa.

Oon oman elämäni anarkisti, eli kun sämpyläohje sanoo että 3 tl suolaa, 2 tl sokeria ja 10 dl jauhoja, laitan 2 tl suolaa, en yhtään sokeria ja jauhoja en edes mittaa, koska puolet menee kuitenkin lattialle. Niin että. Ei sen globaalimpia toimintaa.

  • Tykkään:
- Nepasta
- ja sit oluesta, suklaasta, ruoasta, rauhasta ja hiljaisuudesta, luonnosta, kesästä, ihanista muistoista ja muusta miellyttävästä.
En jaksa edes luetella et mistä en pidä, koska niitä asioita on aika paljon. Mut todetaan nyt sitten, että en pidä mistään pöljästä. Että.

"He who smiles in a crisis has found someone to blame."

Tänään päiväni käynnistyi normaaliin tapaan litralla kahvia (tarkemmin 0,8 l). Matka jatkui kuitenkin kohti Suomen suurinta kaupunkia, eli Hellsinkiä. Junasta bongasin tämän:
Mä en tiennyt että olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Huononäköisille;
aforismeja raiteilta
"Elämä helpottuu, kun ei ehdi joka paikkaan."

Olikohan Valtion Rautatie viimeinkin alkanut itseironiselle linjalle vai miten, mutta junan jäädessä Pasilan ja Helsingin väliin 10 minuutiksi.. no, kieltämättä hymyilytti, kun joku nainen vaunun toisesta päästä tokaisi "No, elämä helpottuu kun ei ehdi tosiaan joka paikkaan.."

Kävin Eurokankaan kautta kangasostoksilla (bongaten itse tasavallan presidentin kovin hurmaavassa lippalakissaan), suuntasin kohti Museovirastoa katsomaan parit kalliperätutkimukartat ja kävin isän ja kummisedän kanssa syömässä lounasta Bottalla. Mun oli tarkoitus käydä rei'ittämässä niska samalla, mutta:
a) liikkeessä ei ollut sopivia koruja
b) mun niska on niin ohut ja hoikka, että läväri kasvaisi aika nopsaan ulos. :l Shit happens when you party naked.

Matkustus piti kuitenkin jotenkin käyttää hyödyksi, joten käytin paljon aikaa törkkimällä ekokauppa Ruohonjuuren tarjontaa. Tällä kertaa lähti mukaan lähti vain Urtekramin orgaanista kamomillashampoota sekä 50 g kuivattua luomukamomillaa. Kamomillapainotteisuus siis siksi, että minulla on vaaleat hiukset ja kamomilla vaalentaa ja kirkastaa vaaleiden hiusten väriä, jokseenkin samalla tavalla kuin sitruuna.

Lahjatavaraliike Auringosta sitten lähti mukaan Kauneus..

Kankaista saatte kuvia, jahka olen niistä jotain järkevää ommellut. Paita ja buffi on suunnitelmissa.